8.3. Julkaisujärjestelmät

Sisältöä julkaisemaan

Julkaisujärjestelmä on tavallisimmin käytetty termi, jolla viitataan yleisesti erilaisiin kotisivukonepalveluihin tai usean sadan tuhannen euron sisällönhallintajärjestelmään. Jopa monikäyttöisistä järjestelmistä, kuten SharePointista, saatetaan puhua julkaisujärjestelmänä joissain tilanteissa. Termillä tarkoitetaan siis yleisesti järjestelmää, jolla julkaistaan jotain sisältöä johonkin ja se kietoo sisäänsä osa-alueita, kuten sisällönhallintajärjestelmät (Content Management System – CMS), web-sisällönhallintajärjestelmät (Web Content Management System, WCMS) ja portaalit.

Sisältö julkaistiin aikoinaan käyttämällä selaimien ymmärtämiä merkintä ja ohjelmointikieliä, kuten html, CSS, javascript jne.. Nykyään halutaan päästä helpommalla ja tarjolla on lukuisia järjestelmiä, joiden avulla voidaan julkaista sisältöä helposti opiskelematta suuremmin koodaamista. Apuun ovat tulleen erilaiset julkaisujärjestelmät. Älykkäät järjestelmät muotoilevat tekstisisällön, jota kirjoitamme tai kuvat joita lataamme, järjestelmään verkkoselaimien ymmärtämään muotoon.

Järjestelmien terminologia, aivan kuten yleensäkin tietotekniikan terminologia, saattaa olla hyvin vaikeaa käsittää mutta avataan seuraavassa hieman julkaisujärjestelmiin liittyviä asioita ja mitä termit tarkoittavat. Unohtamatta tarjollaolevia vaihtoehtoja sisällön julkaisemiseen.

Sininen WordPress-logo

Sisällönhallintajärjestelmä

CMS-termin käyttäjistä miltei kaikki viittaavat termillä sisällönhallintajärjestelmään, jolla hallitaan vain ja ainoastaan verkkopalveluita. sisällönhallintajärjestelmä tai ”CMS”-termi on käytännössä, tai voidaan pitää, samana asiana kuin julkaisujärjestelmä.

”Sisällönhallintajärjestelmä” on erittäin hyvä suomenkielinen sana ja julkaisujärjestelmän sijaan kannattaa aloittaa käyttää sitä puhuttaessa verkkojulkaisuun keskittyvistä järjestelmistä. Termi soveltuu erityisesti tilanteisiin joissa todella halutaan hallita laajaa sisältömassaa. Sisällönhallintajärjestelmiä (CMS) käytetään intranetteissa ja niillä voidaan hallita dokumentteja. Verkkojulkaisussa verkkopalveluiden hallinta toteutetaan tavallisimmin CMS:llä samoin sähköpostien ja sopimuksien hallinta.

Esimerkkejä sisällönhallintajärjestelmistä:

  • WordPress: MySQL-tietokantaan ja PHP-ohjelmointikieleen perustuva suvereenisti maailman johtava ja suosituin verkkojulkaisemiseen ja bloggaukseen suuntautunut sisällönhallintajärjestelmä.
  • Drupal: Drupal ei vaadi ohjelmointitaitoja graafisen käyttöliittymän ansiosta, mutta se tarjoaa myös edistyksellisen ohjelmointirajapinnan kehittäjille. Myös Drupal on kirjoitettu PHP-ohjelmointikielellä ja toimii erilaisissa tietokantaympäristöissä kuten MySQL.
  • Joomla: WWW-sivujen hallintaan tarkoitettu vapaa avoimeen lähdekoodiin perustuva sisällönhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan lisätä ja päivittää WWW-sivujen sisältöä.
  • Magento: Markkinaosuudeltaan yksi suosituimmista verkkokauppa-alustoista. Adoben omistama Magento on maailman käytetyin verkkokauppa ja se soveltuu erityisesti tuotevalikoimista suurimpien verkkokauppojen tuotteiden hallintaan. Magento on verrattain raskas ja kevyempiä vaihtoehtoja ovat WordPressissa toimiva Woocommerce tai verkossa toteutettava Shopify

Portaali

Portaali-sanalla voidaan viitata johonkin verkkopalveluun tai portaali-termillä voidaan viitata tietojärjestelmään joka hallinnoi tätä verkkopalvelua. Usein termin käyttäminen lähinnä sekoittaa keskustelua ja joskus on hyvin vaikea erottaa puhutaanko verkkopalvelusta vai hallintajärjestelmästä. Termin monimerkityksellisyys palvelee käytännössä vain toimittajia ja termin käyttöä tulee välttää.

Alkuperäinen “portaali”-termi on varsin vanha termi jolla kuvataan kanavaa joka yhdistää useita kanavia ja tietolähteitä yhdeksi kanavaksi. Portaali-tyyppiselle verkkopalvelulle on tyypillistä, että se ei itse hallinnoi tai julkaise sisältöä vaan ainoastaan koostaa muiden sisältöjä. Portaali-termiä voidaan pitää hyvänä yleissanana kuvaamaan esimerkiksi jonkin verkkopalvelun konseptia ja tehtävää. Esimerkiksi suomi.fi-sivustoa voi hyvin kutsua portaaliksi, koska sen päätehtävä on tehdä lukuisten eri palveluiden sisältö saavutettavaksi yhden kanavan kautta.